Itse kudottu matto löysi paikkansa sieltä, minne vaaleanpunaisen maton voi olettaakin kuuluvan.
Kirpputorilta pelastetun liitutaulun pinta oli huonossa kunnossa, mutta liitutaulumaalilla se korjaantui hetkessä. Tänä kesänä on alkanut syntyä mainioita (prinsessa)hahmoja.
Puikkotehtaalla on ollut hiljaista, tiskirättiin harjoittelin eri virkkaustekniikoita, aloittelija kun niissäkin olen.
Raahasin kasan vanhoja paitoja äitini ompelukoneen ääreen. Tyynyyn käytetyn topin olen ostanut kymmenisen vuotta sitten, mutta en muista pitäneeni sitä kertaakaan (ei koskaan hyvää tilaisuutta pitää olkaimetonta toppia, alaston olo). En vain voinut luopua, niin paljon tykkään tuosta printistä. Nyt se pääsikin paremmin näkyville kuin paidassa olisi koskaan päässyt.
Pipotehdas tuotti kaksi pipoa jokaiselle (paitsi miestä en kiusannut omatekoisilla väkerryksillä). Leikeltäviä t-paitoja riittää vielä, mutta onneksi lasten päät kasvavat ja kotona on nyt ompelukone! (No se oli se meidän uusi asukki suoraan 70-luvulta.)
Ihania kuvia -kauniita värejä kodissanne:)
VastaaPoistaKiitos! Tykkäämme väreistä :)
VastaaPoistaIhanaa elokorjuuta - paljon mieluisempaa olisi minullekin, kun en ole mikään hilloajatyyppi...
VastaaPoistaPipot on ihan mahtavia, samoin matto, rätti ja tyyny! Hienoa kekseliäisyyttä ja kierrätystä!
Kierrätystä ainakin, kekseliäisyydestä en nyt niin tiedä, ideat pääosin varastettuja :)
PoistaTykkään hirmuisesti tuosta penkistä. Ja teillä on kaunis tapetti. Minulla on välillä ikävä tapetteja, mutta jotenkin tuntuu, että tähän kotiin sopivat paremmin maalatut kiviseinät.
VastaaPoistaMinäkin tykkään penkistä, en taida raskia maalata sitä, elämisen jäljet (muun muassa kirveeniskut) saavat näkyä.
Poista