22. joulukuuta 2012

Talvipesässä






Täällä on niin kaunista. Valo tuntuu pehmeältä ja luminen hämärä syleiltävältä. Uppoan peiton alle ja vastaanotan talven huppuni pesässä.






Joulutunnelman on taannut tämä taikatalvi ja jouluvalmisteluiden täydellinen poissaolo. Piparit ja tortut on leivottu ja joululauluja kuunneltu, mutta ei ole tarvinnut hössöttää ruokien tai siivouksen kanssa, kun matkaa valmiiseen jouluun. Ja jouluostoksia ei tehdä, lahjoja tulee lapsille tarpeeksi muutenkin.

Tämä blogi täyttää tänään vuoden. Kiitos teille, kun olette kulkeneet mukana!

11. joulukuuta 2012

Takkuja, tähtiä, vilkutuksia














Aika vieraalla maaperällä alkaa kääntyä loppuaan kohden ja samalla ajatukset pikkuhiljaa Suomeen. Viimeisestä viikosta ei otetakaan nyt kaikkea irti, kun lasten kanssa homma on mennyt säädöksi sairastelemisten ja haaverien takia. Suuria suunnitelmia ei toki ollutkaan, mutta nyt sellainen "nautitaan vielä kun voidaan" -fiilistely on ollut vaikeampaa.

Silti hetkiä, pieniä:
* Tähtitaivaan katselu yöuinnilla. * Vauva (tänään 11 kuukautta!) vilkuttelee kantoreipusta kaikille. * Kirjeen kirjoitus joulupukille (isi meinasi toivoa rahaa talvitakkiin, mutta onneksi tytär valisti, ettei tarvitse, koska joulupukilta saa lahjat kyllä ilmaiseksi). * Kauneushoitolassa kaksi naista selvittää takkuisia kiharoitani, leikkaa hiuksia ja kynsiä, hieroo, lakkaa, kadehtii (turhaan) vaaleaa ihoani. * Jäätelömopon tunnuslaulu joka iltapäivä. * Isot uteliaat lehmät, joilla on isot riippuvat korvat. * Koko perheen uusi YouTube-suosikki Gangnam style, jolla on kohta miljardi katsojaa. * Iltakävelyt pimeän tultua ja ilman hiukan viilennyttyä päivän +33 asteesta, ruuan tuoksut katukojuista, ympärillä päristävät mopot.

4. joulukuuta 2012

Thaiäiti teki minulle sandaalit







Pääsin käymään itsekseni kädentaitomarkkinoilla. Tässä piraattien luvatussa maassa oli ilahduttavaa nähdä myynnissä käsin tehtyä pientuotantoa ja jopa vintagea. Ja sekös vasta piristävää olikin, että sai hengähtää lastenhoidosta pari tuntia ja katsella kojuja lämpimässä illassa ihan rauhassa.

Ostin varvassandaalit, ensimmäiset vihreät kenkäni. Konjakinvärisiä havittelin, mutta niistä ei löytynyt sopivaa kokoa. Arvoin, onko vihreän sävy rumalla tapaa erikoinen vai hienolla tapaa erikoinen, päätin että hienolla. Kun kyselin sandaalien alkuperää, tekijäksi osoittautui myyjän äiti.

Nuoret naiset olivat valmistaneet eläinkuvioisia printtipaitoja. Koot olivat aasialaisittain minimaalisia, mutta löysin yhden, joka mahtui päälleni. Ostopäätöksen tehtyäni naiset iloitsivat, että olin päivän ensimmäinen asiakas - harmi heille, sillä noilla hinnoilla (noin 7 euroa) voi olla vaikeaa tienata elantoaan. Tietysti täkäläisille tuo lienee t-paidasta aika isokin summa.

Kotiin matkaavat myös kivasti kuvitetut vihkot. Uusia puhelimen kuoria olisin halunnut hankkia vaikka joka viikonpäivälle omansa, niin hauskoja olivat.