Hotkaisu saaristoidylliä

Ei tullut katastrofia, vaikka aineksina oli juhannus, vene, meri, kalliot, teltta ja kaksi lapsiperhettä eli neljä alle kouluikäistä vilistäjää. Päinvastoin, kaikki meni mainiosti, lapset nukkuivat teltassa paremmin kuin kotona eivätkä tulleet merisairaaksi - toisin kuin veneen kippari.

Toki juhannusgrillailut hotkaistiin seisten, viininsiemailu auringonlaskussa katkesi huutoon ja aamulla tehtiin äkkilähtö sateessa, mutta tuntui kuin vuorokaudessa olisi ehtinyt toiseen maailmaan. Kiitos Suvisaaristo!

Seurueen biologi tunnisti tämän villinä kasvavaksi ruohosipuliksi, apilasta olisi muuten mennyt.

Kirsikankukista kuumille lähteille

Kesäiset kuvat pois alta ennen kuin suuntaan takaisin talveen! Tai ainakin hyytävämpään ilmastoon, huomenna nimittäin toteutan yhden haaveeni ja astun Islannin maaperälle. Sieltä tulevaa kuvatulvaa voi olla vaikea hillitä.

Vihreämpi todellisuus

Nautittu kodin laajentuneesta ulottuvuudesta parvekkeella, orastavasta lämmöstä, valosta, humahtaneesta vihreydestä. Linnut laulavat myös kolmelta yöllä.

Sinulle onnea toivottaa

On hauska seurata, kun lapsi tutustuu luontoon ja on innoissaan kaikesta: kukista, etanoista, leppäkertuista, vadelmista, kivistä. Mutta ei nokkosista, eikä oikein lentävistä ötököistäkään eli impiaisista (yhteisnimitys kaikille kärpäsistä ampiaisiin).

Meillä seikkailee nyt keijuperhonen. Prinsessavaiheesta voi näköjään tehdä pienenpieniä suunnanmuutoksia perhoseksi tai Pepiksi. Itse Vaihe tuskin kuitenkaan menee ihan heti ohi. Vietimme tyttären ensimmäisiä kaverisynttäreitä, ja kyllä oli neiti onnellinen, kun sai sellaisia lahjoja, joita olisi itsekin valinnut: siivet, taikasauvan, tuntosarvipannan, prinsessapeilin, hienosti pyörivän hameen, Hello Kitty -hyppynarun ja korkokengät. Kyllä, korkokengät... Katsokaapa vaikka:

Nämä jalassa kelpasi klopsutella, nilkkoja ei toistaiseksi nyrjäytetty. Ei tarvinnut odottaa aikuiseksi asti, että haave toteutuisi ("Sitten kun mä oon aikuinen nainen, ostan vaaleanpunaiset korkokengät"). Naapurin varamummokin kelpuutettiin synttäreiden rääppiäisille vain korkokengät jalassa.

Myyrän viemää

 

 

Erään talon pihalla oli violetteja tulppaaneja ja punaisia tulppaaneja. Ja sitten oli iloisesti sekaisin violetteja ja punaisia tulppaaneja (ja kuvien ulkopuolella vielä valkoisia, vaaleanpunaisia ja punakeltaisia). Talon asukas kertoi, että myyrä oli myllännyt kukkapenkin mielensä mukaan ja kuljetellut kukkasipulit aivan uuteen järjestykseen. Hauskaa ajatella hitusen kapinahenkistä myyrää.

Tämä tulppaanitapaus ehkä kertookin, missä jamassa elämäni on. Positiivista: minulla on tarpeeksi aikaa kuljeksia ympäriinsä ja tuijotella tulppaaneja. Arveluttavaa: elämäni on niinkin jännittävää että jään pohdiskelemaan kukkasia, ja päivän ainoa aikuiskontakti on kukista jutteleva rouva.

No mutta onhan nämä komeita! Bonuskuvana istutukset Katajanokalta, olen todistettavasti poistunutkin lähiöstä.

Kukintatiedotus

Kirsikkapuut kukkivat nyt, hetken. Mietin, miksi luonto annostelee tuollaista kauneutta vain muutamaksi päiväksi vuodessa, mutta niin kai se on kuten muidenkin asioiden kanssa, että kauneuden huomaa juuri siksi että muulloin sitä ei ole. Ei passaa turtua, havahtuminen on hyväksi.

Aikanaan ihmettelin, miten joku jaksaa kuvata kukkia saati katsella niitä kuvia. Salakavalasti kukat ovat alkaneet kuitenkin työntyä linssin eteen, nytpä kyllästän teidätkin siis luonnon ihmeillä.