Minun ravintolapäiväni näyttämö oli merenrannalla, komean laivan kyljessä. Pari tuntia itsekseen kaupungilla vapaudenhuumassa. Djemberumpujen soittoa niin että tuolit tärisivät. Aurinkoista, mutta nahkatakki oli tuulisena päivänä (onko tänä keväänä Helsingissä muuta ollutkaan?) sopiva valinta.
Olen sen verran kyllästynyt omien pöperöideni syömiseen, että oikein odotin pääseväni syömään muiden laittamaa ruokaa. (Toisinaan ikävöin jopa työpaikan ruokalaa.) Kasviswrap oli ihan ok, mutta yllätin itseni kuitenkin miettimästä, että olisin tämänkin tehnyt itse paremmin, vaikka en mikään kummoinen kokki olekaan.
Mitä tästä opimme? No ei ainakaan sitä ettei kannattaisi osallistua ravintolapäivään ja syödä vain omia sapuskoja. Eikä muuten sitäkään että minun olisi syytä kokkailla joskus ravintolapäivänä, siihen ei gastronominen itseluottamukseni riittäisi. Kenties vain sen, että jos ruokanautintopuolella on vajausta, kannattaa paikka valita vähän tarkemmilla kriteereillä.
Mun mielestä tuosssa Ravintolapäivässä on parasta, että voi kierrellä eri paikkoja ja syödä vaikka mitä. Multa se syöminen nimittäin kyllä onnistuu. Vaikka kävisin kuinka monessa paikkaa :)
VastaaPoista