Pitkän (mutta optimistisen) päivän iltana

Aamuaurinko paistaa keittiöön, ilta-aurinko olohuoneeseen. Siihen väliin mahtuu valoisia, tavallisia, mitääntekemättömiä, turhautuneita, ahkeria ja kiitollisia päiviä.

Meinasin kirjoittaa tähän, ettei päässäni liiku mitään. Siis sen lisäksi, että miten saisin vauvan nukkumaan (en saanut, lähdin vaunulenkille) tai missä välissä ehtisin laittaa lounasta (en ehtinyt, söin sämpylän vaunulenkillä).

Sitten kertailin, että olen ajatellut todistettavasti ainakin kahta asiaa tänään.

Pitäähän sitä dokumentoida tänne tulppaanien elinkaaren viimeinenkin vaihe.

Inspiroiduin erään arvostetun ammattilaisen haastattelusta ja sitä lukiessani pohdin, voisinko olla hyvä tuossa työssä. Ajatus ei tullut puskista, olen miettinyt sitä aiemminkin. Edellytyksiäkin voisi olla. Mielenkiintoista nähdä, mihin elämä vie - tai mihin minä vien sitä.

Toisekseen mietiskelin, mistä optimistinen elämänasenteeni kumpuaa. Esimerkiksi yövalvomisten jälkeen saatan olla kärttyinen, huumorintajuton tai lyhytpinnainen, mutten kuitenkaan toivoton. Myönteinen pohjavire on säilynyt kaikissa elämäntilanteissa.

Johtuuko optimismi siitä, että pystyn sulkemaan maailman julmuudet tarvittaessa ulkopuolelle, vai siitä, etten ole kohdannut elämässäni suuria vastoinkäymisiä? Vai pystyisinkö olemaan vaikeassakin tilanteessa myönteinen?

Sen seitsemän sorttia

Sain Käpälämäen Homsantuulta jo pari viikkoa sitten haasteen kertoa seitsemän satunnaista asiaa itsestäni. Nyt kun pikkurempat on tehty, tartun siihen, tässäpä siis hajanaista informaatiota laidasta laitaan.

1. Puikoilla on tällä hetkellä kuvassa näkyvä Muita ihania -pipo. Hidas neulomaan kun olen, en ehtinyt saada pipoa valmiiksi lähettääkseni sitä pipogalleriaan. Yleensä kyllä saan aloittamani asiat valmiiksi, ennemmin tai myöhemmin.

2. Perheessäni elää sitkeä käsitys, että olisin jotenkin epäkäytännöllinen ja hajamielinen. En ymmärrä enkä myönnä mitään.

3. Ainakin työssäni olen järjestelmällinen, samoin asioiden arkistoinnissa.

4. En ole koskaan käynyt Ikeassa.

5. Rakastan matkustamista, erityisesti reppureissaamista. Perhe-elämä ei ole tätä harrastusta onneksi kokonaan häivyttänyt taka-alalle.

6. Kansalaisopistojen jokapaikanhöylänä on tullut käytyä kurssit esimerkiksi kirjansidonnasta, paperivalaisimen valmistuksesta, kokeilevasta grafiikasta, keramiikasta ja kollaasikirjonnasta. Pitsinnypläykseen en ole vielä lähtenyt.

7. Odotan edelleen päivää, jolloin tyttäreni (3 vuotta 8 kuukautta) ei itkisi yhtään kertaa. Draamakuningatar.

Laitan haasteen eteenpäin Harmaata arkea -blogin Outille.