Värikästä päätä ei palele

Valmiina pakkasiin! Ei valmistunut tämä myssy helmikuun loppuun mennessä, kun väsäsin sitä Muita ihania -blogin pipohaasteeseen. Kesäksi se jäi makoilemaan kaappiin, mutta muistui mieleen käsityöhimon hiipiessä takaisin iltojen pimetessä.

Riemunkirjavahan siitä tuli, mies kutsuu näitä tekeleitäni lastentarhatätiasusteiksi (sori vaan tarhantädit!). Ihan ite tupsunkin väsäsin, olikohan eka sitten vuoden 1987. Ensi kerralla kyllä virkkaan, neljällä puikolla en saanut millään saumakohtaa siistiksi ja tiukan käsialan tikkuajalle moinen ei sovi lainkaan.

Sen seitsemän sorttia

Sain Käpälämäen Homsantuulta jo pari viikkoa sitten haasteen kertoa seitsemän satunnaista asiaa itsestäni. Nyt kun pikkurempat on tehty, tartun siihen, tässäpä siis hajanaista informaatiota laidasta laitaan.

1. Puikoilla on tällä hetkellä kuvassa näkyvä Muita ihania -pipo. Hidas neulomaan kun olen, en ehtinyt saada pipoa valmiiksi lähettääkseni sitä pipogalleriaan. Yleensä kyllä saan aloittamani asiat valmiiksi, ennemmin tai myöhemmin.

2. Perheessäni elää sitkeä käsitys, että olisin jotenkin epäkäytännöllinen ja hajamielinen. En ymmärrä enkä myönnä mitään.

3. Ainakin työssäni olen järjestelmällinen, samoin asioiden arkistoinnissa.

4. En ole koskaan käynyt Ikeassa.

5. Rakastan matkustamista, erityisesti reppureissaamista. Perhe-elämä ei ole tätä harrastusta onneksi kokonaan häivyttänyt taka-alalle.

6. Kansalaisopistojen jokapaikanhöylänä on tullut käytyä kurssit esimerkiksi kirjansidonnasta, paperivalaisimen valmistuksesta, kokeilevasta grafiikasta, keramiikasta ja kollaasikirjonnasta. Pitsinnypläykseen en ole vielä lähtenyt.

7. Odotan edelleen päivää, jolloin tyttäreni (3 vuotta 8 kuukautta) ei itkisi yhtään kertaa. Draamakuningatar.

Laitan haasteen eteenpäin Harmaata arkea -blogin Outille.