Ostin varvassandaalit, ensimmäiset vihreät kenkäni. Konjakinvärisiä havittelin, mutta niistä ei löytynyt sopivaa kokoa. Arvoin, onko vihreän sävy rumalla tapaa erikoinen vai hienolla tapaa erikoinen, päätin että hienolla. Kun kyselin sandaalien alkuperää, tekijäksi osoittautui myyjän äiti.
Nuoret naiset olivat valmistaneet eläinkuvioisia printtipaitoja. Koot olivat aasialaisittain minimaalisia, mutta löysin yhden, joka mahtui päälleni. Ostopäätöksen tehtyäni naiset iloitsivat, että olin päivän ensimmäinen asiakas - harmi heille, sillä noilla hinnoilla (noin 7 euroa) voi olla vaikeaa tienata elantoaan. Tietysti täkäläisille tuo lienee t-paidasta aika isokin summa.
Kotiin matkaavat myös kivasti kuvitetut vihkot. Uusia puhelimen kuoria olisin halunnut hankkia vaikka joka viikonpäivälle omansa, niin hauskoja olivat.
Oi kun nuo vihkot ovat kauniita. Tuollaiseen olisi kiva raapustella muistiinpanoja.
VastaaPoistaTykästyin noihin varmaan siksi kun niistä tuli mieleen siskoni kuvitukset. Päiväkirjaa en pidä tai muistiinpanoja raapustele yhteen paikkaan (paitsi siunattu iPhonen muistio, kulkee aina mukana!) mutta ehkä noille jotain käyttöä löytyy, ellei muuta niin lapsen piirustusvihkona.
VastaaPoista