Uskomatonta, että elämäni ensimmäinen villasukka syntyi ennen vauvaa. Villasukan neulominen on ollut jostain syystä mielessäni ydinfysiikkaa, jotain mitä en voi oppia. Onneksi selätin pelkoni, tässä se nyt nimittäin on, aika liikuttava, simppeli ja isohko sukka. Naisten kokoa yritin, karvainen jalka paljastanee oikeamman kohderyhmän. Kuva kaunistelee sukan olemusta.
Räsymatto on paikallisten marttojen tekosia, ilmeisesti läheisen Marimekon tehtaan räsyistä. Ensi kesänä on haaveissa hyödyntää isovanhempien hoitoapua ja painella paukuttamaan mattoja. Viimeisimmistä sukkuloinneista on kulunut parikymmentä vuotta. Kauan ne matot kestivät, mutta tarpeeksi monet koiran oksennukset siedettyään taisivat lähteä autuaammille mattomaille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mietteesi!