Taitoset

Taitavasta ja taiteellisesta perheestä on iloa harva se päivä. Käytän äitini tekemiä keramiikka-astioita ruuanlaitossa, koriste- ja säilytysesineinä ja kukkaruukkuina. Hopeakorut puen juhliin. Tyttären päällä on ihasteltu retrokankaista ommeltuja takkeja.

Kaukana seikkaileva sisko muistuu mieleen aina, kun vedän jalkaan yhdet monista hänen kutomistaan villasukista ja käytän hänen väsäämiään laukkuja. Tai näen taulun seinällä tai pannulaput naulassa.

Toisen siskon askartelut ilahduttavat sekä lasta että minua, viimeisimpänä tuore isosisko sai ansaitsemansa mitalin. Pikkusiskon jälki näkyy myös tyynyliinassa, öljyvärimaalauksessa, grafiikan lehdissä... Tai iltasaduksi luetaan siskon kuvittamaa lorukirjaa.

Viikonloppuvierailun tuliaisina saatu tarjoiluvati korkattiin miehen synttärikakulla.

Isäni tuotokset eivät kerrostaloasuntoon mahtuisi. Lapsuudenkotini pihapiiriin kohosi nimittäin aikanaan muun muassa yli metrin korkuinen betoninen karhu ja pyörillä kulkeva sauna.